Elämänpuu -vanilijamansikkakakku

 Papalla oli synttärit, jo 93. kertaa. Tein sitten loogisesti sinne(kin) kakun, mansikkakakkua vähän niinkun ajateltiin ja sellaisen sitten toteutin. Välissä on siis rahkaa, kermaa ja mansikkaa. Pistin myös liivatetta koska tätä pidettiin kuitenkin kauan pöydällä lämpösessä, ettei sitten ihan valahda kaikki täytteet pihalle :) Ensin ajattelin tietty kaikkialle pistää mansikkaa mutta sitten rupesi potuttamaan ne ainaiset mansikkakakut jotka jossain kohtaa elämää alkavat tulla ulkonäöllisesti ulos korvista (täällä yksi ilmottautuu!). Jotain muuta oli keksittävä ja sitten oikeastaan tämä puuidea sai alkunsa siitä että kermaa oli pursotuspussissa 3 vedon verran liian vähän :D Että miten huonosti voi käydäkkin... Ja koska kun kermaa vatkaa uudestaan, sitä vatkaa aina liikaa (siis määrällisesti) niin ne "turhat" kermat piti käyttää johonkin sitten. Ja ihan kivahan tosta tuli.

 Ja kovasti kehuttiin, ettei ollut liian makea. Kostutin sokerivedellä ja omenahillolla. Näin jälkikäteen ajateltuna söin sitä aivan liian vähän :(