Papalla oli synttärit, jo 93. kertaa. Tein sitten loogisesti sinne(kin) kakun, mansikkakakkua vähän niinkun ajateltiin ja sellaisen sitten toteutin. Välissä on siis rahkaa, kermaa ja mansikkaa. Pistin myös liivatetta koska tätä pidettiin kuitenkin kauan pöydällä lämpösessä, ettei sitten ihan valahda kaikki täytteet pihalle :) Ensin ajattelin tietty kaikkialle pistää mansikkaa mutta sitten rupesi potuttamaan ne ainaiset mansikkakakut jotka jossain kohtaa elämää alkavat tulla ulkonäöllisesti ulos korvista (täällä yksi ilmottautuu!). Jotain muuta oli keksittävä ja sitten oikeastaan tämä puuidea sai alkunsa siitä että kermaa oli pursotuspussissa 3 vedon verran liian vähän :D Että miten huonosti voi käydäkkin... Ja koska kun kermaa vatkaa uudestaan, sitä vatkaa aina liikaa (siis määrällisesti) niin ne "turhat" kermat piti käyttää johonkin sitten. Ja ihan kivahan tosta tuli.
Ja kovasti kehuttiin, ettei ollut liian makea. Kostutin sokerivedellä ja omenahillolla. Näin jälkikäteen ajateltuna söin sitä aivan liian vähän :(
Tietoja minusta
- Hanna
- Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
lauantai 18. elokuuta 2012
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Blueberry pie
Oltiin mustikassa, koskahan oon viimeks ees ollu ::D?! Mutta se oli kyllä niin mukavaa puuhaa, vaikka selkä siinä touhussa menee. En tajua miten isä selviää siitä kun muutenkin sillä niitä selkävammoja on enemmän tai vähemmän :o Mun tavote oli kerätä marjat piirakkaan, onneks niitä tuli vähän enemmänkin. En oo syöny mustikkapiirakkaa pitkään aikaan, että osaa olla hyvää!! Kaisa ja Ellu tuli koemaistajiksi, yrittivät pummia lisääkin mutta en antanu, koska muuten siitä ei olis jääny mitään muille, aamulla kun tota näyttäis olevan jäljellä enää ihan muutama palanen. Oli hyvää lämpöisenä tai kylmänä, tosin heti uunista tulleena oli vähän leikkausvaikeuksia mutta ne oli pieniä verrattuna vaikka mansikkakakkuun joka on täytetty mansikkaviipaleilla :D
pohja:
150g rasvaa
1dl sokeria
1dl sokeria
1 muna
2dl vehnäjauhoja
1dl kaurahiutaleita
päälle:
1 vanilijakastikepussi + 3,5dl maitoa
6dl mustikoita
uunissa n. ½h lämmössä 200 astetta
uunissa n. ½h lämmössä 200 astetta
(pohjan ohje lainattu röyhkeästi kinuskikissalta :D, koska tolla ohjeella pohjasta tulee niin täydellistä, mehevää ja pehmeää, eikä yhtään kuivaa)
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Kesän mansikkamustikkakakku
Tein kakun, lähinnä itselleni sen kunniaksi että olin jälleen kykeneväinen syömään, tai että olin ylipäätään kykeneväinen saamaan hampaani yhteen sen hampaiden sörkkimisoperaation jälkeen. Kävi kuitenkin niin, että kun kakku valmistui, sattui olemaan myös tätini nimpparit, joten ikäänkuin löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Oikeastaan käytin vain parantunutta suutani tekosyynä sille, että sain vihdoinkin kokeilla kaulittavaa kuorrutetta kakun päälle. Koska marsipaani maksaa ihan liikaa suhteessa, tyydyin tukun valkoiseen kaulintamassaan, joka siis on lähes täysin samaa ainetta marsipaanin kanssa. Tuottaahan se vaikeuksia syödessä ja niin edelleen kun tuommosta sitkeää on, mutta pitäähän nyt KERRAN ELÄMÄSSÄ kokea toi kaulimisen tuska :D. Vähän siihen jäi tommosia möykkyjä mutta ei se mitäääään, ei sitä kaikkea voi kerralla osata.
Väliin tein helpot täyteet, mansikkajugurtista ja mustikkajugurtista, hehe. Hieman kermaa ja liivatetta joukkoon ja tadaa :D Siinä oli kakku. Kaisa sanoi noita täytteitä happamiksi O__O Mutta mun mielestä ne maistui ihan jugurtilta, eli oli hyvää. Ei kaiken aina tarvitse olla niin äklömakeaa. Varsinkin kun kuorrute taisi olla sitä jo x 1000. Ja voimpahan nyt ainakin sanoa tehneeni jotain marsipaanistakin.
Tykkäättekö vai ettekö tykkää ulkonäöstä? :)
Väliin tein helpot täyteet, mansikkajugurtista ja mustikkajugurtista, hehe. Hieman kermaa ja liivatetta joukkoon ja tadaa :D Siinä oli kakku. Kaisa sanoi noita täytteitä happamiksi O__O Mutta mun mielestä ne maistui ihan jugurtilta, eli oli hyvää. Ei kaiken aina tarvitse olla niin äklömakeaa. Varsinkin kun kuorrute taisi olla sitä jo x 1000. Ja voimpahan nyt ainakin sanoa tehneeni jotain marsipaanistakin.
Tykkäättekö vai ettekö tykkää ulkonäöstä? :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)