Tietoja minusta

Oma kuva
Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Operaatio kookospähkinä

 Kuten tiedätte, ostin kookospähkinän, jotta saisin kauniimman kuvan blogin ulkoasuun. Oikeastaan koko Kookos oli heräteostos, eikä minulla ollut mitään ideaa sen myöhempään käyttämiseen. Lievästi sanottuna järkytyin pari päivää sitten lukiessani, että kookoksen sisällä ei ole kookosmaitoa vaan kirkasta lientä O_O. No eihän sitä kaikkea voi tietää, mutta silti tuntui että minua oltiin kusetettu :(
 Okei, pääideani nyt on kuitenkin selittää tämä operaatio kookospähkinen avaaminen. En ollut koskaan ennen avannut mitään edes vähän tuon tyyppistä, joten haastetta oli ihan tarpeeksi. Tällä hetkellä minusta tuntuu, etten tee tuota enää koskaan uudestaan.  "Ohjeen" tosiaan katsoin etukäteen netistä ja eikun hommiin xD
 Ensiksi siis kolmeen mustaan "pisteeseen" hakattiin naulalla ja vasaralla reikä, ja valutettiin neste pois. Tai siis no, jos sellaista yksi tippa minuutissa edes voidaan kutsua valuttamiseksi xD Tunsin itseni ihan apinaksi, kun pidin kookospähkinää pystyssä jaloillani. Mutta siis asiasta seuraavaan. Lopullisesti pähkinä olisi pitäny halkaista _vasaralla hakkaamalla niin, että pähkinä oli pyyhkeen sisässä_, mutta koska koskaan mikään ei mene niinkuin pitäisi, ei mennyt tämäkään. Jaa siis vasaralla hakkaamalla rikki? Ehei, minäpä otin kirveen ja sillä vähän hakkasin niin jopas, tulihan siihen sellainen pieni särö. Ja lopulta se halkesi sitten noin. Sen hakkaaminen oli erittäin hermojaraastavaa.
 Sitten alkoi operaatio "irrotetaan hedelmäliha teräskuoresta", okei hyvä ettei veitsi katkennu tossa hommellissa. Lopulta sain ne irrotettua ja eikun huuhteleen. Sitten kuorin ton puun näköisen jutun pois ja tadaa olin vihdoin tuhonnut koko pähkinän!<3 Lopulta päätin vain leikata ohuita suikaleita tuosta, koska loppuenlopuksi ne on hyvää popsittavaa, eikä aivoni muutenkaan mitään järkevämpää siihen hätään keksinyt. Ainiin, tämän jälkeen keittiö näytti siltä, kuin sinne olisi iskenyt meteoriitti, vaikka puolet hommasta teinkin kellarissa. Kirosanoiltakaan ei vältytty.
Toi Kookos on jännä, koska se toisaalta ällöttää mua ihan kauheesti ja toisaalta se tuoksuu ihanalle. Mun tekis oikeesti mieli tehdä jotain kunnon kookosmaidosta, mutta taitaa  sekin idea kuolla siihen, ettei ole mitään hyvää ruokaa mihin kookosmaito sopii (Okei, en aijo tehdä mtn kana-kookosjuttua, koska mun mielestä kookos on makea "hedelmä" ja siitä kuuluu tehdä leivonnaisia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti